Päätoimittajan blogi

Vaarantuuko työterveys?

Työterveyslaitos on tiukilla. Valtionavun leikkausten takia se käy parhaillaan yt-neuvotteluja, jotka voivat pahimmillaan johtaa 200 työsuhteen päättymiseen. Meidän kaikkien pitäisi olla tästä hyvin huolissamme. TTL tuottaa elintärkeää, puolueetonta tietoa eri ammatteihin liittyvistä vaaratekijöistä. Ilman laitokselta valmistuvaa tutkimusta, olisi moni asia huonommin kuin nyt.

Rakentajan (nro 9/11.9.2015) sivulla 6 kerrotaan epoksialtistumisen vaaroista. Rakentajat saattavat työssään altistua monenlaisille kemikaaleille ja yhdisteille, joista mitättömimmät seuraukset ovat nenänniiskutus, mutta pahimmat johtavat allergisoitumiseen tai vielä vakavampiin ammattitauteihin. Jo allergia voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä oman alan töihin.

Eikä epoksi ole yksin. Muun muassa asbesti, pöly ja homeet vaivaavat vielä pitkän aikaa, eikä tietoa ole koskaan liikaa. TTL:n rooli sekä tutkimuksen että tiedotuksen kautta on rakennusalalle olennainen ja lisää uutta tutkittavaa löytyy esimerkiksi nanomateriaalien mahdollisista vaikutuksista terveydelle.

Vaarantuuko tutkimus? Meille varmasti kerrotaan, että ei vaarannu; se vain tehostuu. Totuus on kuitenkin se, että kun tutkivat silmäparit vähenevät, joudutaan jostain luopumaan. Mitä priorisoidaan?

Työterveyslaitos ei ole ainoastaan tutkijoiden norsunluutorni. Laitos tuottaa palveluita myös yrityselämän tarpeisiin, todellisella kohtuuhinnalla. Se konsultoi työturvallisuuskysymyksissä, analysoi asbestinäytteitä työmailta, auttaa kehittämään työterveyshuollon laatua ja arvioi, analysoi ja tilastoi ammattitauteja.

Itse koen, että TTL:llä on vahva rooli myös työurien pidentämisen kannalta. Kun tiedämme eri ammattien todelliset riskit, niihin voidaan vaikuttaa. Jos tieto rapistuu, ihmetellään kymmenen vuoden kuluttua, miksi nuoria ihmisiä on työkyvyttöminä. Uusia kemikaaleja ja muita materiaaleja kehitellään koko ajan lisää. Jonkun pitää katsoa, mitä ne tekevät työympäristölle.

Itse toivon, että se taho ei ole täysin riippuvainen ainakaan yritysrahoituksesta.

Johanna Hellsten