Johanna Hellstenin blogi

Kielillä puhumisen taito

Etelä-Suomen Sanomien mukaan RT haluaa saada pakolaiset paikkaamaan tulevaa työvoiman tarvetta rakennusalalla. RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan alalla löytyisi töitä 50 000 rakentajalle 7–8 vuoden aikana. Noh, noista lukumääristä nyt voi olla montaa mieltä, mutta totta on, että ala on avoin ammattitaitoisille rakentajille, synnyinmaasta huolimatta.

Yksi olennainen asia on kuitenkin alalle tulijoiden kielitaito. Pipatti olisi valmis tinkimään vaatimuksista, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä eivät.

Kielitaitokysymystä ei ole syytä väheksyä. Jo nyt rakennustyömaat ovat kansainvälisiä ja kommunikointivaikeudet voivat muodostaa oman työturvallisuusriskinsä. Rakentajan jutussa alamiestyöskentelystä (s. 12) ylitarkastaja Jari Nykänen AVI:n työsuojelun vastuualueelta muistuttaa, että kielitaidon puutteet suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä aiheuttavat haasteita turvallisuudelle.

Kaukana ovat ne ajat, kun suomalainenkin rakentaja pärjäsi kansankoulusuomella. Nuorempi rakentajasukupolvi oppii englannin jo lastenohjelmia katsellessaan ja kommunikoi sujuvasti sosiaalisessa mediassa ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Englanninkielentaito ei kuitenkaan auta, jos työtoveri ei puhu edes sitä. Pahimmassa tapauksessa ei edes osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään.

Koulutus on tehokkain tapa saada Suomeen tulijat sisään maamme kulttuuriin sekä taata heille tietoja ja taitoja, jotka mahdollistavat pääsyn suomalaisille työmarkkinoille reiluin työehdoin ja tessin mukaan. Ei ole kenenkään etu, jos työmaille otetaan väkeä, joilla ei ole osaamista, kielitaitoa tai tietoa omista oikeuksistaan työntekijöinä.

Kiireellä ei tule kuin kusipäisiä lapsia ja jos työvoimapula on odotettavissa alalle 7–8 vuoden kuluessa, ehditään siinä ajassa kouluttaa maahanmuuttajista rautaisia osaajia.